Lastenhuoneen sisustus on huomattavasti hankalampaa kuin minkään muun huoneen. Ensinnäkin, lastehuoneessa on todennäköisesti paljon enemmän toiminnallisia tarpeita kuin muissa huoneissa, ainakin kun mietin omaa neljävuotiasta tytärtäni. Lisäksi lastenhuoneissa on yleensä paljon tavaraa. Siis PALJON. Se taas johtaa siihen, että säilytystilaakin pitäisi olla paljon, mutta niin, että myös metrin pituinen ihminen ylettyy niihin helposti... Lisäksi olisi suotavaa, että huone olisi asukkaan näköinen (eli ehkä vähän lapsellinen) ja viihtyisä.
No, minähän olin niitä äitejä, jotka alkuun ajattelivat, että lastenhuone mukailee koko asunnon sisustustyyliä. Kuvittelin myös, että koko talon siisteysstandardit pätevät joka huoneeseen. Sittemmin tilanne on "hieman" elänyt, enkä enää motkota niin usein tavaroiden siivoamisesta tytölle, saatika kiertele itse keräilemässä hänen tavaroitaan. Siisteyttä toki edellytän, mutta nyt lelut saavat olla esillä lastenhuoneessa. Ja nuo lelut ovat todella värikkäitä noin lähtökohtaisesti (siis oikeasti, kaikki lastenlelut ja -tavarat ovat todella värikkäitä, ei niitä edes voi välttää!), joten koko huone on aina yhtä värien ilotulitusta -- kaukana on harmoninen, skandinaavinen sisustus :D Muutama vuosi sitten vannoin minimalistisen, valkoisen sisustuksen nimeen, ja sen vastakohdat aiheuttivat pienimuotoisen migreenin, mutta yllättäen olen alkanut itsekin
viihtymään hyvin tuossa tyttären tavara- ja väripaljoudessa, ajatelkaas
sitä! Sopivasti siedätyshoitoa saaneena on koko asuntoonkin alkanut lisääntymään pieniä yksityiskohtia, värejä (hillitysti tosin, vielä) ja tietynlaista runsautta.
Onko teillä ollut vastaavanlaisia kokemuksia lastenhuoneeseen liittyvistä sisustustavoitteista vs todellisuudesta? :)
//Even though I love scandinavian home style, harmony, low tones, all is different in my daughter's room. It is full of toys and colours :D Suddenly I have noticed, that I enjoy a lot of being in there and I kind of love the stuff!!//
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lastenhuone saa olla asukkaansa näköinen, värit saavat näkyä ja lelut olla esillä. Kaksivuotiaan lelut piilotan olkkarin kaappiin silloin, kun niitä ei tarvita (hänellä ei siis ole omaa huonetta).
VastaaPoistaSamalla tyylillä siis mennään Maiju, paitsi meiltä vaan puuttuu tuo toinen lapsi :D
Poista