kotiliesi

Pinkki ei ole ollut aina tyttöjen väri

lauantai 2. helmikuuta 2019

Tytön huonetta siivotessani tuli fiilis, että johan on taas pinkkiä, ja aloin miettimään, miksi juuri vaaleanpunainen on yhdistetty tyttöihin. No pitihän sitä googlata :D

Kävikin ilmi, että itseasiassa "vaaleanpunainen tytöille, vaaleansininen pojille" -jaottelu onkin ollut 1900-luvun peruja, mutta ennen sitä tilanne olikin vähän erilainen. Pinkkiä pidettiin jopa maskuliinisena, vahvana, ja päättäväisenä värinä. Siinä oli samaa aggressiivisuutta, aktiivisuutta ja kiihkeyttä kuin punaisessa värissä, vaikkakin vaaleampana versiona. Mutta lähtökohtaisesti, ennen värien jaottelua, vaaleanpunaista ja -sinistä käytettiin yleisesti niin tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten vaatteissa, väreinä muiden värien joukossa.

Tämä sukupuolijaottelu värien suhteen näyttänee syntyneen joskus 1920-luvun paikkeilla, ja mitenkäs muutenkaan kuin isojen vaatemerkkien tuotoksena. Ilmeisen hyvin ovat brändänneet näitä värejä, koska tämän jälkeen ihmisille on vain jäänyt sisäsyntyinen tunne siitä, että pinkki liittyy tyttöihin :) Ja tästä johtuen markkinointi onkin kiehtonut minua aina -- sillä voi vaikuttaa kyllä hurjasti ihmisten ajattelutapaan! Nykyään toki tämä pinkin tilanne on ihan eri, ja ihmiset tietoisesti välttelevät näin selkeää jaottelua, tai jopa kannanottona haluavat alleviivata sukupuolineutraaliutta ostamalla pinkkiä pojalle.

Värejähän nämä vain ovat, eivätkä niillä ole sen syvempää merkitystä. Jokainen väri antaa omanlaisensa fiiliksen ja tunnelman, ja se perustuu ainostaan siihen, että värit stimuloivat aivoja eri tavalla. Värien psykologia on kiinnostava osa-alue, ja siihen kannattaakin joskus perehtyä. Jonkun postauksenkin olen joskus asiasta kirjoitellut liittyen vihreään.


Näillä pohdinnoilla kohti viikonloppua :)







2 kommenttia

  1. Värit ovat olleet olemassa jo maailman alusta saakka, mutta niiden ymmärrys ja käyttäminen on eri kulttuureissa edelleen erilaista ja värinäkemykset eroavat kulttuureissa. On totta, että punainen väri on feminiininen ja sininen maskuliininen. Tämä jaottelu tulee varhaisesta filosofiasta, jossa punainen on rakkauden ja energian väri ja sininen on elämän ja energian väri. Valkoinen on totuuden väri vanhastaan. Vaaleanpunainen siis on rakkauden ja totuuden väri ja vaaleansininen väri on elämän ja totuuden väri. Värit siis kuvaavat elämän arvoja ja niin niitä myös tiedostaen tai tiedostamatta käytetään, ihmiset ja luonto. Tämä on hyvin syvällinen näkemys, jota usein ei tuoda esille ihmisten kertomuksissa, koska siitä ei tavallisesti tiedetä tai tämä on ihmiskunnan syviä salaisuuksia. Muita värejä on keltainen tiedon väri ja vihreä luontoväri. Naisten itsetunto on saanut kolhuja, kun omaa väriäkin yritetään selittää muuksi kuin naisten väriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tarja oman näkökulman tuomisesta esille, tämäkin ihan mielenkiintoinen ajatus. :)

      Poista

Kiitos kommentista! :)