Viherkasvit tuovat kyllä paljon eloa kämppään. Meillä pärjää hyvin etenkin nahkealehtiset kasvit ja kaktukset, jotka eivät tarvitse niin säännöllistä hoitoa (no yllätys). Muutenkin ne ovat minun silmääni hyvin kauniita, en itseasiassa kaipaakaan kukkivia kasveja sen enempää. Ne korvaa satunnaisesti ostetut leikkokukat maljakossa. :)
Ajattelinkin esitellä tässä samalla yhden hauskan jutskan, jota mm. Plantagen myy: nimittäin tällaisia Kokodama®-merkkisiä ruukkuja, jotka on tehty kookoksen kuiduista -- pakko oli ostaa yksi. Idean taustalla on vähän sama juttu kuin japanilaisissa kokedamoissa, joista kirjoittelinkin joulun alla postausta kun virittelin DIY hyasinttikokedamoja. Anyways, nämä "kookoskuukut" ovat aika hauskoja, laitoin tuohon meidän karahkaan killumaan ja kyytiin pääsi yksi nahkealehtinen kasvi, joka toivottavasti säilyy tuossa hyvässä kunnossa. Löysin googletellessa näiden Kokodama® ruukkujen nettisivut englanniksi, ken kiinnostui, voi tsekata lisää sieltä :)
Viherkasveista puhuttaessa pakko oli vielä räpsäistä teille tästä meidän korallikaktuksesta kuva -- vähänkö se on kasvattanut ihme töröttimet! :D Normaalisti nuo pitkät oksat laskeutuvat nätisti alas, mutta nämä kaksi sooloilijaa ovat päättäneet ottaa vähän erilaisen lähestymistavan omaan kasvuunsa :D Näitä antenneja lukuunottamatta kaktus on kyllä mukavan vehreä ja levinnyt kauniin tasaisesti.
Onpas söötti kokodama pikkukasveineen! Ja tuo toinenkin törröttäjä on ihanan asenteellinen. Oma koti kaipaisi kovasti jotakin vihreää. Nämä nahkealehtisen pärjää meilläkin, kaktuksetkin olen onnistunut tappamaan (yllätys, yllätys liiallisella kastelulla). Huomaa, että mieli on jo keväässä, kun kaikki vihreä ja vehreä kiinnittää huomion.
VastaaPoista//Kaisa J - Koti-ikävä
Ihan sama täällä Kaisa, kaikki vihreä kiinnittää kovasti nyt huomiota. Ehkä se on sitä kevään vehreyden odotusta ja kaipuuta. Mutta kohta se onneksi tulee (?) vaikka vaikea uskoa tällä pakkasella :-SS
PoistaSiis niin ihana tuo ensimmänen kuva ja hykerryttävä sanapari "karahkaan killumaan". Minäkin niin tykkäisin karahkasta kodissani, mutta onneksi - kun mieheni ei anna siihen lupaa - saan toteuttaa toiveitani kotimme yhteydessä olevassa putiikissani. http://pellavasydanjamervi.blogspot.fi/2015/12/valopallo.html Ehkä se, ettei pääse luontoon liikkumaan, tahtoo tuoda luontoa sisälle.
VastaaPoistaKiitos Mervi! Voi ei, harmi ettei mieheltä tule lupaa, mutta onneksi tosiaan olet päässyt toteuttamaan karahkaa muuten! Aika upea idea tuo sinun karahka roikkumassa katosta, tykkään!! g-)
Poista